Kategoriat
sarjakuvat

Kirjojen ja lehtien arvonlisäverotuksesta

Aiemmin sarjakuvien arvonlisäverotus oli jokseenkin arbitraarista sillä se kuuluiko julkaisu yleiseen vai alennettuun (kirjojen) verokantaan riippui siitä oliko se nidottu lehti vai liimattu albumi.

Arvonlisäverolaissa kirja on painettu julkaisu, jota levitetään erillisenä tuotteena ja joka on tarkoitettu yleisesti myyntiin. Kirjan sisältöön voi tutustua ilman teknisiä apuvälineitä.  Kirja voi sisältää tekstiä, kuvia, piirroksia, nuotteja, kaavioita, taulukoita tai muuta vastaavaa aineistoa. Kirjoja ovat romaanien ja tietokirjojen lisäksi esimerkiksi nuotistot ja lasten värityskirjat sekä näkövammaisten pistekirjat. 

Suomen tulli

Lehtien yksittäisnumerot taas olivat yleisen verokannan piirissä eli aiemmin 22%. Vain yli kuukauden kestäviin lehtitilauksiin sovellettiin alempaa verokantaa.

Tämä muistutti hieman ravintoloiden arvonlisäveron kiemuroita. Silläkin puolella aiemmin ulosmyynti ja tarjoiltu ruoka kuuluivat eri alvin piiriin. Nykyisin tämäkin on yhtenäistetty ja kaikkien elintarvikkeiden alvi on 13% riippumatta syöntipaikasta.

Nyt 2019 on myös sarjakuvien, eli lehtien, kirjojen ja myös digitaalisten julkaisujen alv yksi ja sama eli 10%. Lisäksi tilauksilla ei enää ole veroetua suhteessa irtonumeromyyntiin. Tällä on pyritty kuluttajan kannalta valintaneutraliteettiin.

Tämä on tietenkin pienten, yksittäisiä julkaisuja tekevien tuottajien hyväksi. Aiemmin alennetusta verokannasta hyötyivät lähinnä suuret mediatalot joilla on paljon kestotilaajia.